Koulumme oppilashuoltoryhmään kuuluvat tällä hetkellä vuosirehtori Aleksi Hatakka, erityisopettaja Maija Engström, hoitoeurytmisti Helena Ahtiainen, taideterapeutti Matti Nordling, pedagoginen lääkäri Tarja Furu sekä kuraattori Laura Tainio. Aina kun mahdollista, oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuu kouluterveydenhoitaja, ja luokanopettajat osallistuvat tarpeen mukaan.

Oppilashuollon tarkoituksena on tukea kutakin koulumme lasta ja hänen perhettään, jotta koulunkäynti olisi mukavaa ja lapsen erityiset tarpeet huomioon ottavaa. Alla tarkempi kuvaus hoitoeurytmistin, taideterapeutin ja kuraattorin työstä.

Hoitoeurytmiaa koulussa

Hoitoeurytmia  kuuluu antroposofisen ihmiskuvan pohjalta laajennetun lääketieteen terapioihin. Siinä ihmistä tarkastellaan kokonaisuutena, luonnontieteellisen tarkastelun rinnalla otetaan huomioon myös psyykkiset ja henkiset alueet ihmisessä. Ilman lääkärin mukanaoloa ei hoitoeurytmiaa pidä tehdä. Hoitoeurytmiaa voi antaa vain diplomin omaava hoitoeurytmisti. Hoitoeurytmisti tarvitsee aina lääkärin diagnoosin voidakseen aloittaa hoitojakson.


Hoitoeurytmiaahan annataan yleensä erilaisiin sairauksiin, mutta kouluissa annettava hoitoeurytmia on enemmänkin tukemassa oppilaan fyysistä ja sielullista kehitystä. Se antaa arvokkaan lisän oppilaiden psykomotorisen kehityksen tueksi, esim. levottomuuden, tarkkaavaisuushäiriöiden ja näihin usein kytkeytyvien hahmotushäiriöiden kuntouttamisessa erityisopetuksen ohella. Jos oppilaalla on jokin ilmeinen sairaus tai ongelma, esim. allergia, astma, yökastelu tai selkäongelmia yms., voidaan niitä kaikkia hoitoeurytmialla tukea ja auttaa.

Terapeuttinen liike

Hoitoeurytminen liike perustuu puheen vokaaleihin ja konsonantteihin. Jokaisella äänteellä on oma vaikutuksensa. Puheen äänteitä mukaillen liikutaan tilassa tai tehdään erilaisia liikkeitä seisten käsiä, jalkoja tai koko kehoa käyttäen. Äänteiden lisäksi hoitoeurytmiassa tehdään myös muita harjoituksia mm. keskittymis-, koordinaatio- ja rytmiharjoituksia sekä musiikin elementteihin perustuvia harjoituksia. Jokaiselle oppilaalle tehdään oma yksilöllinen hoitosuunnitelma yhteistyössä lääkärin kanssa.

Vaikutuksia

Hoitoeurytmia vaikuttaa voimistaen, säätäen ja tasapainottaen yksittäisen elimen tai elinryhmän toimintaan. Eurytmian liikkeet vahvistavat elintoimintoja ja ihmisen omia parantavia voimia. Jo tehdessään voi havaita muutoksia, sillä hoitoeurytmia tukee myös tietoisuutta omasta kehosta.

Terapiatyöstä

Kaikessa hoito- ja terapiatyössä on kysymys potilaan ja terapeutin kohtaamisesta. Ilman potilasta ei ole terapeuttia. Koen joka kerran uuden potilaan, lapsen tai aikuisen, kohdalla saman kysymyksen: Osaanko terapeuttina kohdata tämän lapsen oikein? Osaanko antaa ja tehdä hänelle tilaa?

Tarvitaan rauhaa, avoimuutta, huumorintajua ja mielikuvitusta sekä paljon kärsivällisyyttä. Lämmöllä ja ilolla on suuri merkitys. Harjoituksiin tutustuttaessa tulisi löytää lapsen tai nuoren yksilöllinen mahdollisuus toteuttaa ne. Jos täysin itsenäinen liike ei syystä tai toisesta ole mahdollinen, pyrin ainakin siihen, että liikkeen aloittava impulssi olisi itsenäinen – sillä hoitoeurytmia on aktiivinen terapiamuoto, jossa parantava prosessi tapahtuu potilaan itsensä tekemien liikkeiden kautta.

Hoitoeurytmiajakson (n. 10-12 krt) päätyttyä tiivistän vielä sen aikana tapahtuneet vaiheet kirjalliseksi palautteeksi ja pyydän oppilaan vanhempia tai ainakin toista tulemaan mukaan katsomaan ja sopimaan joistakin harjoituksista, joita oppilas tekisi itsenäisesti kotona. Näin vanhemmatkin voivat aktiivisesti olla mukana ja paneutua prosessiin lapsensa parhaaksi.

Sammatin kyläkoulussa taideterapiaa on kahtena päivänä viikossa. Terapia voi olla maalausta, muovailua, muotopiirustusta tai hiilipiirustusta.

Terapiaan oppilaat ohjautuvat oppilashuollon kautta. Terapiajakson pituus vaihtelee kymmenestä viikosta koko lukukauteen. Jakson aikana oppilas käy terapiassa kerran tai kaksi viikossa.

Taideterapialla pyritään tukemaan ja tasapainottamaan lapsen kehitystä ongelmallisissa elämäntilanteissa.